Kirjoittanut Petri Jalanko

17.3.2021 — Ikääntyminen vanhentaa aivoja, mutta liikunnalla on mahdollista hidastaa muistin heikkenemistä.

Yhteenveto:


  • Erilaisten muistisairauksien määrä lisääntyy räjähdysmäisesti.
  • Liikunta ennaltaehkäisee muistisairauksia.
  • Aerobisen liikunnan on osoitettu olevan tehokkain harjoittelumuoto muistisairauksien ennaltaehkäisyssä .

Maailman terveysjärjestö WHO:n laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus suosittelee vahvasti monipuolista liikuntaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn (WHO 2019).


Dementia on oireyhtymä, jota sairastaa maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa ihmistä. Väestön ikääntyessä määrän ennustetaan kasvavan räjähdysmäisesti (WHO 2019). On arvioitu, että Suomessa muistisairauksien hoidon välittömät kustannukset, omaishoidon kustannukset huomioiden, ovat lähes miljardi euroa.


Laajoissa seurantatutkimuksissa on havaittu liikunnan laskevan dementian ja yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, riskiä. (Gallaway ym, 2017; Hamer & Chida, 2009; Sofi ym., 2011; Stephen ym., 2017).


Aivoterveys ja liikunta


Muistioireiden syitä ovat (1) paikallinen muutos tai vamma tiedonkäsittelyn kannalta tärkeällä aivoalueella ja (2) aivojen aineenvaihdunnan, hermosolujen ja hermoverkkojen ongelmat. Muisti perustuu aivojen hermoverkkojen monipuoliseen yhteistoimintaan, joten muistisairauksien kaikkia biologisia mekanismeja ei vielä tiedetä.


Miksi liikunnasta on sitten hyötyä? Liikunta lisää hetkellisesti aivojen verenkiertoa, mikä parantaa ravintoaineiden saatavuutta aivoissa (Lista ym. 2010). Aivoissa syntyy liikunnan vaikutuksesta myös uusia verisuonia, jotka huolehtivat aivojen riittävästä hapensaannista ja poistavat kuona-aineita (Burdette ym. 2010).


Säännöllinen liikunta parantaa myös hengitys - ja verenkiertoelimistön kuntoa, laskee verenpainetta ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta (Colberg ym. 2010). Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä.


Masennus heikentää kognitiivisia toimintoja terveillä aikuisilla (McDermott ym. 2008), mutta liikunnalla on mahdollista hoitaa masennusta (Martinsen ym. 2008).


Lopuksi, liikunta parantaa unta ja hoitaa unettomuutta (Hartescu ym. 2016). Aivot poistavat unen aikana kuona-aineita, jotka saattavat olla yhteydessä muistisairauksien syntyyn (Xie ym. 2013).


Vaikka liikunnan on osoitettu ennaltaehkäisevän muistisairauksia, ei sen kaikkia biologisia vaikutusmekanismeja vielä tunneta. Todennäköisesti liikunnan hyödyt ovat vielä luultuakin suotuisampia. Seuraavaksi esittelen käytännön liikuntaneuvoja, joilla pidät huolta muististasi.


Paranna muistia liikunnalla


Panosta aerobiseen liikuntaan ja peruskestävyysharjoitteluun: arjen askareisiin, sauvakävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn, uintiin tai sykettä nostattavaan lihaskuntopiiriharjoitteluun.


Liiku aerobisella tasolla 2-3 kertaa viikossa, yhteensä 150 minuutin ajan. Pidä syketasosi alle aerobisen kynnystason. Jos et tiedä aerobista kynnystasoasi, seuraa hengitystäsi. Sinun pitäisi pystyä puhumaan puuskuttamatta koko harjoituksen ajan.


Yhdistele voima- ja kestävyysharjoittelua. Harrasta voimaharjoittelua 1-2 kertaa viikossa. Tee 6-8 liikettä, kolme sarjaa, ja 10-12 toistoa yhden sarjan aikana. Suosi tasapainoa kehittäviä ja seisaaltaan tehtäviä moninivelliikkeitä (kyykky, maastaveto jne.), mutta hyödynnä myös tarvittaessa kuntosalilaitteita.


Rakenna liikuntasi fyysisen harjoittelun perusperiaatteiden, säännöllisyyden ja pitkäjänteisyyden varaan. Lisää rasitusta asteittain ja aseta välitavoitteita, mutta ole kärsivällinen.


Nappaa videolta vinkit harjoitteluun. Tsemppiä treeniin!


Lue lisää: Aivot ja liikunta - liikunta kasvattaa aivoja

Lue lisää: Mitä elimistössäni tapahtuu harjoittelun seurauksena ? Osa ¼ kestävyysharjoittelu

Lue lisää: Mitä elimistössäni tapahtuu harjoittelun seurauksena ? Osa 2/4 voimaharjoittelu

Kuuntele: Podcast #10 Näin liikunta vaikuttaa oppimiseen – Eero Haapala (FT)


Liity tästä sähköpostilistallemme ja tilaa blogit sekä podcastit jatkossa suoraan sähköpostiisi.


Seuraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: @petrijalanko

Twitter: @PetriJalanko

LinkedIn: Petrijalanko

Podcast: Newtonfinland


Mitä mieltä oli blogista? Jätä kommentti ja jaa blogikirjoitus sosiaalisessa mediassa!


Avainsanat Aivot, liikunta, voimaharjoittelu, Kestävyysharjoittelu, kestävyysurheilu, peruskestävyys, liikuntafysiologi, Liikuntafysiologia, treeni, Treeniohjelma, oppiminen, Muisti, harjoitusohjelma, dementia, Alzheimer, muistisairaus, masennus, mieli, aivojumppa


Suosituimmat kirjoitukset Lisää →

Mitä jokaisen golffarin tulisi tietää fysiikkaharjoittelusta?

30.1.2017 — Golffari, vaivaako nivunen tai alaselkä? Kaipaatko avauslyönteihisi lisää pituutta? Lue tämä tieteelliseen näyttöön perustuva blogikirjoitus. Opit paljon golffarin fysiikkaharjoittelusta ja saat esimerkkitreenin, jolla pääset harjoittelussasi alkuun.

Lue kirjoitus

Nopeusharjoittelun seitsemän periaatetta

30.1.2018 — Muista nämä nopeusharjoittelun seitsemän periaatetta, niin teet harjoituksistasi entistä tehokkaampia.

Lue kirjoitus

Laktaattitesti – mitä, miksi, miten?

31.10.2018 — Laktaattitestillä seurataan kestävyyskunnon kehittymistä ja optimoidaan harjoittelua. Se on loistava apuväline tavoitteellisen kuntoilijan tai urheilijan harjoittelun tueksi.

Lue kirjoitus

Loppuverryttely – aliarvostetuin osa nykypäivän harjoittelua

27.9.2016 — Harjoituksen päättävä verryttely on aliarvostetuin osa nykypäivän harjoittelua, joten ei ole ihme, että moni kuntosalikävijä kärsii tuki- ja liikuntaelinvammoista sekä alipalautumisesta. Loppuverryttely on olennainen osa harjoitusta ja sillä on monia tärkeitä tehtäviä.

Lue kirjoitus

Tenniksen lajianalyysi ja oheisharjoittelu

6.10.2017 — Tiesitkö, että heikko kunto saattaa heikentää lyöntiesi tarkkuutta jopa 80% ? Tenniksen lajianalyysi kertoo, että hyvä fysiikka mahdollistaa tarkat lyönnit ja estää loukkaantumisilta

Lue kirjoitus

Tiesitkö nämä viisi myyttiä lasten ja nuorten voimaharjoittelusta?

8.8.2017 — Lasten ja nuorten voimaharjoittelulla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Harjoitteluun liittyy myös monia myyttejä, jotka saavat vanhemmat varpailleen ja huolestumaan lastensa terveydestä. Tarkempi tutustuminen liikuntatieteellisiin tutkimuksiin osoitti, että monet myytit ovat täyttä puppua.

Lue kirjoitus